Luulisi että ihminen tahtoo pois tällaiselta leiriltä, muttei kyllä tässä tapauksessa. Lääkintäleiri on yllättävän rauhallinen, jos siis olet 'vemppa'. Tänään oli taistelutilanteita ja tilanteessa evakuointia. Koska en saa osallistua taistelukoulutukseen, vietin aikani seuraten muiden seassa taistelun tiimellyksessä. Siinä samalla näpersin gona-grilliä jotta voidaan illalla poikien kanssa grillata leipää ja makkaraa ties mitä kaikkea. Puoliltapäivin kaikki vapautustaistelijat pystyttivät ensihoitopaikan tai jonkin sellaisen teltan tapaisen. Kun saatiin teltta pystyyn odoteltiin potilaita. Sääli ettei niitä tullut. Odoteltiin teltalla useampi tunti. Sitten koitti iltapäivä ja osa meistä lähti purkamaan eilen kasaamaamme EHAS:ia. Tästä suoriuduimme nopeasti, joten meidät palkittiin luvalla käydä yksikössä suihkussa ja sitten vaikka sotkussa. Aseet jätettiin masin lavalle ja jokaista masia jäi yksi mies vartioimaan. Itsekin kävin vartioimassa palattuani sotkusta (kävin toki suihkussakin!), eikä tuo niin kuivaa hommaa ollutkaan. Seuranani pari muuta vartijaa, ei aika päässyt käymään pitkäksi. Kun palailimme leirille oli muut jo teltassa, osa nukkumassa. Kipinävuoroa minulle ei tälle yölle ole ollenkaan. Vastapainona sille minut on sijoitettu vartioimaan leirialuetta klo 2:00-4:00 välisenä aikana. Tässä voisin pian painua nukkumaan sillä nämä unet tulevat olemaan pisimmät mitä täällä pääsen nukkumaan ensi yönä. Herätys on aivan normaalisti klo 6:00.. Viihdyn täällä mainiosti, tuki vain mieleen etten ole pitänyt yhteyttä 'vaimooni' koko hemmetin palvelusaikana. Itseasiassa, voisi olla jo korkea aika.. :D Kaikille hyvät yöt, menen nukkumaan. Kerron huomenna lisää jos vain ennätän.